Vaikka maahanmuuttajien määrä on Suomessa pieni verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, ovat viimeaikaiset globaalit muutokset, kuten liikkuvuuden lisääntyminen, maahanmuutto ja transnationaalisuus, johtaneet moninaisuuden lisääntymiseen Suomessa. Lisääntynyt moninaisuus näkyy myös kouluissa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrässä. Tällä hetkellä Suomen väestöstä noin kahdeksalla prosentilla on ulkomaalaistaustaa, ja suurimmat vieraskieliset ryhmät muodostuvat venäjän, viron, arabian, englannin ja somalin puhujista.
Useat aloitteet pyrkivät lisäämään tietoisuutta moninaisuudesta varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa, mutta tutkimustulokset osoittavat, että ratkaistavana on useita maahanmuuttajataustaisten nuorten elämään vaikuttavia koulutuksellisia ja sosiaalisia haasteita. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulokset ovat merkittävästi heikompia kuin kantaväestön oppilaiden ja he myös keskeyttävät koulunkäynnin huomattavasti useammin. Tämä pätee sekä ensimmäisen että toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisiin nuoriin. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä vaihtelee suuresti suomalaisten koulujen välillä, samoin kuin koulujen käytäntöjen vakiintuneisuus. Opettajat ovatkin ilmaisseet lisäkoulutustarpeensa pystyäkseen vastaamaan käytännössä näihin muutoksiin ja haasteisiin.
Kun keskustellaan koulujen onnistumisesta integraation edistäjänä, on huomioitava useita tekijöitä, jotka liittyvät sekä käytäntöön että politiikkaan. Suomen koulutuspolitiikka ja lainsäädäntö takaavat tasavertaisen koulutusmahdollisuuden kaikille Suomessa asuville, myös maahanmuuttajataustaisille asukkaille. Opetussuunnitelman tarkoituksena ei ole ainoastaan tukea jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehittymistä, vaan läpi opetussuunnitelman tunnustetaan myös monikielisyyden merkitys koko kouluyhteisössä.
